Tänään oli outo päivä. Tapahtui niin paljon kaikkea (tuli mieleen niin paljon kaikkea) mistä kirjoittaa. Aloitan päivällisestä.

Broileria ja kuumavesipulloja.

Äitini oli tänään aivan oudolla päällä. Oikein epä-neljäkymmentäkaksi-vuotiaalla-päällä. Kysyin mistä se johtuu, ja vastaukseksi sain: "Noku on viiminen lomapäivä!" Ja tämän kommentin jälkeen hän jatkoi pikkusiskoni kanssa tanssimista minulle tuntemattoman musiikin tahdissa.

Siinä kuuden aikaan savustettuja kanankoipia syödessämme rakas äitimuorini innostui kertoilemaan tarinoita veljestäni, silloin kun hän oli kolmen kuukauden ikäinen. (Kuulemma ihan samanlainen puhumaan, kun tänäkin päivänä - puhetta saattaa tulla taukoamatta. [Tosin nyt se on vähitellen vaihtunut korkealta laulamiseen, kiljumiseen ja pyörän rummuttamiseen.])
   Meidän kolme kookoo Taavi-vauvamme matkasi kerrostalon pihalla äidin sylissä, tuijotteli taivaisiin ja kertoili kovasti jotain. "Abbalambaogolosambalaa!" Tosin tarinan tulkintaan olisi tarvittu jo asiaan erikoistuneen ihmisen apua. Ja vaikka tuo tarina olisi tulkittu aivan hölynpölyksi, niin ei se(kään) olisi yllättänyt; ihan näin 13-vuotiaanakin iki-ihana veljeni suoltaa mitä kummallisinta asiaa suuresta suustaan. Hyvänä esimerkkinä annan jalkapallon MM-lopputurnauksen selostuksen kommentoinnin:

"... ja jo KAKSITOISTA maalia Serie A:ssa tehnyt.."
"Twelveteen!"

o.o Se on vain Taavi. (Eikä äiti tunnusta poikansa perineen älykkyytään äidiltänsä.)

"Mikä on iso paikka?"

Olen tyrmistynyt. Siskoni menee nyt neljännelle luokalle - siis lukenut yhden vuoden englantia. Eilen lauloin Robbie Williamsin Feel -kappaletta: "There's a hole, in my soul. You can see it in my face, it's a real big place.." Pikkusisko kysyy: "Mikä on iso paikka?" Viisaana vastaan "a hole in my soul", ja kuvittelen, että ei siskoni ikinä voisi tietää tuota suomeksi. Vastakysymys kuuluu: "Mikä sielussa?" *tuijotus* Kun minä olin lukenut vuoden englantia, osasin sanoa "this is a ball" ja "my name is Saana". *tuijotus* Mutta ottaen huomioon, että meillä oli todetusti (ja nyt en liioittele) koko KUNNAN huonoin kieltenopettaja..

"Ja Zidanen ura päättyy häpeällisissä merkeissä!"

Kyllä, olen seurannut jalkapalloa. Itseasiassa hypin noin kahden minuutin välein täältä tietokoneelta olohuoneeseen heti, kun kuuluu pienikin äänenkorotus selostajan volyymissä. Ehkä olisi kannattavaa siirtyä siksi kymmeneksi minuutiksi sohvalle..
   (Viidentoista minuutin päästä.) "JA ITALIA VOITTAA MESTARUUDENNNN!!!" Harmi. Kannustin Ranskaa. Perhanan Zidane. Ei olisi vetäissyt sitä punaista "epä-urheilijamaisesta käytöksestä" niin olisi saattanut rangaistuspotku kilpailukin sujua yhtä verkon venymistä paremmin. No, antaa olla. Neljän vuoden päästä uudestaan. (Miten niin vähemmän vakavissaan futiksen suhteen..)

Tänään on ollut aivan outo päivä. Tai no.. Ei aivan outo. Outo minun viikon mittapuullani. Niin ja PS. Tuon Broileria ja kuumavesipulloja -alun jälkimmäinen substantiivi tulee ystäväni vajaa 48 tuntia sitten avaamasta blogista, Yutanposta. (Nimi on muuten japania, ja tarkoittaa - kas kas - kuumavesipulloa.)

Öitä teille kaikille. Nukkukaa hyvin, älkääkä saako unen päästä kiinni vasta puoli neljän aikaan, jos nousette seuraavana aamuna jo puoli 11. Nimimerkin "Kokemusta on" neuvo.